Suomen poliittisille puolueille, seuraavan hallituksen ohjelmaneuvottelijoille

Suomessa on ollut uskonnonvapaus vuodesta 1921, silti meillä on ajattelussamme ja käytännöissämme valtiokirkollisia piirteitä. Seuraavan hallituskauden aikana tulee ryhtyä valmistelemaan valtion ja kirkon erillisyyden selkeyttämistä. Suomen Humanistiliitto ry kannattaa Vapaa-ajattelijain liitto ry:n kannanottoa ”Ihmisten yhdenvertaiseen kohteluun julkisen vallan toiminnassa.”

Humanismi on eettinen maailmankatsomus, josta monet uskonnottomat ihmiset etsivät vastauksia perimmäisiin kysymyksiin. Sellaisia lopullisia vastauksia, mitä esimerkiksi uskonnot tarjoavat, humanismi ei anna, vaan ihmisen on itse etsittävä totuutta ja oikeaa elämäntapaa. Humanistit puolustavat demokraattista yhteiskuntaa ja myös muiden oikeutta omaan katsomukseensa, jos ne kunnioittavat humanistisia arvoja, vaikka eivät olekaan sekularistisia. Sellainen yhteiskunta vaatii neuvotteluja yhteisymmärryksen saavuttamiseksi. Tärkeitä meille ovat ihmisoikeudet, joita voi elää todeksi avoimessa yhteiskunnassa, missä erilaisuus huomioidaan.

Sekularismi on ajatus, jonka mukaan erityisesti monikulttuurisessa yhteiskunnassa valtion ja sen virallisten instituutioiden tulee olla neutraaleja uskontoihin ja katsomuksiin nähden. Kansalaisyhteiskunnassa on löydettävä sellainen eettinen pohja, minkä sen kaikki jäsenet voivat hyväksyä. Eettisessä keskustelussa ei saa syrjäyttää osaa kansalaisista.
Myös uskonnottomat ihmiset ovat kansalaisia Suomen valtiossa.

Helsingissä, 21.03.2015
Suomen Humanistiliitto ry
puolesta Irma Peiponen, pj

Seminaari globaalista etiikasta 21.3.

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan globaalista etiikasta!

Seminaari lauantaina maaliskuun 21. päivä klo 10 – 14
Paikka: Hero, Vilhonkatu 4 (Vilhonkadun ja Kasisniemenkadun kulma, ovi vastapäätä metroasemaa)
Tilaisuus on maksuton, ei ennakkoilmoittaumista!

Ohjelma:
ko 10 Globaali etiikka, FM Jussi Tuovinen, Suomen Humanistiliitto
klo 11.30 Naisten voimaannuttaminen, projektiesimerkki Ugandasta,
tasa-arvokoordinaattori Erna Alitalo, Solidaarisuus
klo 12 kahvi & teetä, voileipiä
klo 12.30 Vuosituhattavoitteiden arviointia ja jatkosuunnitelmia, pääsihteeri Rilli Lappalainen, KEHYS ry

Kevään tapahtumakalenteri

Helsingin humanistiyhdistys järjestää avoimia ja maksuttomia keskustelutilaisuuksia kerran
kuukaudessa torstaisin osoitteessa Familia Club, Yrjönkatu 29 A 2. krs.
Ovi on porttikäytävässä. Lämpimästi tervetuloa!

Tammikuun 8. klo 18, FM Anu Virtanen: Filosofisesta praktiikasta

Helmikuun 12. klo 18, PhD Matti Kohonen: Verotus ja yhteinen hyvä: miten
verotuksesta tuli eettinen kysymys

Maaliskuun 12. klo 18, FL Tuula Pere: Suomalaisen joukkoviestinnän
sananvapauden rajat 1960 – 1970-lukujen murroksessa

Huhtikuun 9. klo 18, Dosentti Hannele Lehto: Uskonnonvapaus

Toukokuun 7. klo 18, Kuvaamataidon opettaja Virve Kallio: “Äänellä itkeminen ja luontoviisaus, perinnettä päivitettynä”

Mikä ihminen on?

Helsingin humanistiyhdistyksessä on tänä syksynä mietitty, mikä ihminen on; poikkeammeko me suuresti aikaisemmin eläneistä ja mikä meistä tekee ihmisiä.

FT Sonja Koski selvitti ihmisen evoluutiota, miten ihmislajit ovat kehittyneet neljässä miljoonassa vuodessa. Oli ilo kuunnella tutkijaa, jolla on kansainväliset yhteydet, innostus ja kyky esittää asiansa. Arkeologi Timo Miettinen puhui innostavasti kulttuurievoluutiosta yhdistellen taiteen evoluutioon ja ihmisten ajatteluun maailmankaikkeudesta. Yleisö kuunteli keskittyneesti.

Tässä mitä kirjoitan, ei ole esitysten referointia, vaan ajatuksia näiden esitelmien pohjalta.

Ihmisen kehitys on ollut nopeaa viimeiset 200 000 vuotta. Continue reading

Humanistien kansainvälinen kongressi

Puheenjohtaja Irma Peiposen terveiset Oxfordista

Elokuun alkupuolella kokoontui noin tuhat humanistia eri puolilta maailmaa Oxfordiin. Oli tosi miellyttävää todeta, että meitä on Aasissa, Afrikassa, Australiassa, Euroopassa, Etelä- ja Pohjois-Amerikassa. Vaikka helle välillä vaivasikin, mukavassa seurassa ja ilmapiirissä jaksoi seurata esityksiä ja keskusteluja.

Aiheena oli ajatuksen ja ilmaisun vapaus sekä siitä lähtevä 21. vuosisadan valistus. 48 maata allekirjoitti vuonna 1948 Kansainvälisen ihmisoikeussopimuksen. Toisen maailmasodan jälkeen monet ihmiset eri mantereilla ja erilaisissa kulttuureissa uskoivat, että ihmisoikeudet eivät ole vain unelma, vaan saavutettavissa oleva päämäärä.

Sopimuksen § 18 takaa kaikille yhtäläisesti ajatuksen ja katsomuksen vapauden. Meidän rauhallisissa oloissa elävien on vaikea ymmärtää, että monien ajatuksen ja katsomuksen vapaus on estetty painostuksella, sensuurilla, kidutuksella ja jopa kuolemalla. Ei ole olemassa esimerkiksi humanistisia ihmisoikeuksia tai islamilaisia ihmisoikeuksia. Oikeudet ovat samoja kaikille. Continue reading