IHEU:n periaatteet

Kansainvälisen humanistiliiton (IHEU) perusteesit

Kansainvälinen humanistinen liike ja sen aatteellinen perusta

Humanismi on tulos pitkästä vapaan ajattelun perinteestä, joka on innoittanut monia maailman suuria ajattelijoita ja luovia taiteilijoita sekä synnyttänyt tieteen. Nykyaikainen järjestynyt humanismi syntyi, kun International Humanist and Ethical Union (IHEU) perustettiin vuonna 1952 Amsterdamissa. IHEUn jäsenjärjestöjä on 70. Ne ovat ympäri maapalloa 30 eri valtiossa. Suomen Humanistiliitto on IHEUn (International Humanist and Ethical Union) jäsenjärjestö. IHEU:n perusajatukset ovat seuraavat Amsterdamin julistuksen (2002) mukaan:

1. Humanistinen elämänkatsomus

“Humanismi on eettistä. Se tähdentää yksilön arvokkuutta, omanarvontuntoa ja autonomiaa sekä jokaisen yksilön oikeutta suurimpaan mahdolliseen vapauteen, joka on sopusoinnussa muiden oikeuksien kanssa. Humanisteilla on velvoite kantaa vastuunsa koko ihmiskuntaa kohtaan mukaan lukien tulevat sukupolvet. Humanistit uskovat, että moraali on erottamaton osa ihmisluontoa, ja että moraali perustuu järkiperäiseen ymmärrykseemme ja huolenpitoomme muista eikä tarvitse mitään yli-inhimillistä vakuutusta.”

2. Hyvän elämän tiede

“Humanismi on järkiperäistä. Humanismi pyrkii käyttämään tiedettä luovasti eikä tuhoavasti. Humanistit uskovat että vastaukset maailman ongelmiin löytyvät ihmisten ajattelusta ja toiminnasta eikä mistään jumalallisesta asioihin puuttumisesta. Humanismi kannattaa tieteen ja vapaan tutkimuksen menetelmien käyttöä inhimillisen hyvän ja onnen ongelmien ratkaisemiseen. Samalla humanistit uskovat että tieteen harjoittamista ja teknologian kehittelyä on ohjattava inhimillisillä arvoilla. Tiede tarjoaa meille keinot, mutta sen pitää palvella hyvyyttä.”

3. Demokratia

“Humanismi tukee demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Huumanismi korostaa jokaisen ihmisen oikeutta mahdollisimman monipuoliseen kehitykseen. Se on vakuuttunut siitä, että demokratia ja inhimillinen kehitys ovat oikeuksiamme. Demokratiaa ja ihmisoikeuksia voidaan soveltaa moniin ihmisten välisiin suhteisiin. Ne eivät rajoitu vain poliittisiin järjestelmiin.”

4. Hyvän elämän tiede

“Humanismi tähdentää, että henkilökohtaisen vapauden täytyy liittyä sosiaaliseen vastuuntuntoon. Humanismi pyrkii rakentamaan maailmaa, jossa vapaa yksilö on vastuussa yhteiskunnalle, ja tunnustaa sekä riippuvuutensa luonnolle sekä vastuunsa siitä. Humanismi ei ole sitoutunut uskonkappaleisiin eikä se pyri sitomaan kannattajiaan jäykkiin oppirakennelmiin. Näin se edistää vapaudesta syntyvää sivistystä.”

5. Tämänpuoleinen onni

“Humanismi on tietoisuutta siitä, että on löydettävä vaihtoehto dogmaattisille uskonnoille. Suuret maailmanuskonnot väittävät perustuvansa yleispätevään ilmoitukseen ja siten ne yrittävät säilyttää maailmankuvansa koko ihmiskunnalle. Humanistit näkevät, että kykenemme itse rakentamaan luotettavan kuvan maailmasta.”

6. Ihminen omassa asiassaan

“Humanismi arvostaa taiteellista luovuutta ja mielikuvitusta sekä taiteen muutosvoimaa. Humanismi korostaa kirjallisuuden, musiikin sekä esittävien että visuaalisten taiteiden osuutta hyvälle elämälle.”

7. Valistunut etiikka

“Humanismi on elämänkatsomus, joka tavoittelee hyvää elämää kannustamalla meitä eettiseen ja luovaan elämään. Se tarjoaa ihmisjärkeen perustuvia eettisiä mahdollisuuksia tarttua aikamme mahdollisuuksiin. Humanismi voi olla elämäntapa kaikille ihmisille kaikkialla maailmassa.”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *