Humanistiliiton lausunto lukiolakiluonnokseen 2018

Opetus- ja kulttuuriministeriölle

Suomen Humanistiliitto ry:n lausunto lukiolakiluonnokseen 2018

  • Lukion tavoitteena tulee edelleen olla laaja yleissivistys
  • Elämänkatsomustieto tulee olla jokaisen opiskelijan valittavissa

Koulutuksen tehtävä on ohjata opiskelijoita tulevaisuuden maailmaan, josta emme varmuudella tiedä, millainen se on. Maailmankuvamme on laajentunut uuden tiedon, tekniikan kiihtyvän kehityksen, globalisoitumisen ja verkostoitumisen myötä. Koululta edellytetään valmiuksien luomista alati kasvavassa informaatiotulvassa. Kuvallisten viestien ymmärtäminen ja tulkitseminen on entistä tärkeämpää.

Lukion tulee tähdätä yleissivistykseen, missä tiedot, taidot ja eettinen pohdiskelu yhdistyvät. Eri tieteillä on ihmisestä erilainen näkökulma: ihminen kuuluu biologis-fyysiseen maailmaan, mutta hän on samalla myös henkinen, psyykkinen ja sosiaalinen olento.

Kehittyvään tiedonkäsitykseen kuuluu dynaaminen muutosten lainalaisuuksia koskeva tieto, joka kehittyy teorioita luotaessa ja niitä sovellettaessa. Kriittisyys liittyy sekä tiedon käsittelyyn, että sen lähteisiin. Käsitteenmuodostus vaikuttaa siihen, miten maailma koetaan ja hahmotetaan.

Koulussa usein korostuu tekninen tieto, sillä se on helposti mitattavissa. Jokapäiväistä elämäämme ja sosiaalis-historiallista tilannetta koskeva pragmaattinen tieto sekä yksilön ja yhteiskunnan vaihtoehtojen etsimisen mahdollistava emansipatoorinen tieto jäävät vähemmälle, mutta ne kuuluvat laajaan sivistykseen.

Elämän tarkoituksen pohdinta on keskeisimpiä filosofisia kysymyksiä. Siksi sen pohdinta tulee olla avointa. Silloin ei etsitä selitystä ainoastaan olemassaolon tosiasioille, vaan myös vastausta kysymykseen, miten ihmisen tulisi elää, onko jokin tapa arvokkaampi kuin toinen. Meidän on globaalissa maailmassa kyettävä kommunikoimaan muiden erilaisten kulttuurien ja elämäntapaa elävien ihmisten kanssa entistä avoimemmin.

Kulttuurihistoriallisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on kulttuurin saavutuksia omaksuva ja kehittävä, toimiva ja kriittinen, maailmaa ja ympäristöään tutkiva ja sitä muuttava sekä keskusteleva ja väittelevä. Meillä on tulevaisuuden ihmiskäsityksestä paljon kysymyksiä ja vähän vastauksia. Kun opiskelijat paneutuvat peruskysymyksiin, he oppivat muodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiään ja samalla kunnioittamaan toisenlaisia perusteltuja näkemyksiä. Näin etiikan opiskelu tukee opiskelijoiden kasvua aktiivisiksi ja vastuullisiksi kansalaisiksi.

Ihmisenä ja kansalaisena kasvamiseen tarvitaan siis laajaa yleissivistystä, mihin kuuluvat myös sellaiset aineet kuin elämänkatsomus, filosofia, historia, yhteiskuntaoppi ja taideaineet.

Katsomuksellisten humanistien mielestä oman maailman- ja elämänkatsomuksen omaksuminen on jokaisen ihmisen luovuttamaton ihmisoikeus. Yhteiskunnan ja julkisen vallan tehtävänä on saada tämän oikeuden toteuttamiselle mahdollisimman hyvät olosuhteet.

Vaikka perustuslaki kieltää asettamasta kansalaisia eriarvoiseen asemaan mm uskonnon tai katsomuksen vuoksi ja uskonnonvapauslaki katsoo uskonnon- ja katsomuksenvapautta positiivisesti, ei sekulaarin katsomuksen kohdalla vapaus toteudu.

Lukiolain luonnoksessa esitetään edelleen, että elämänkatsomustietoa eivät voi valita evankelisluterilaisen tai ortodoksisen kirkkokunnan jäsenet. Viimeksi tähän epäkohtaan on puuttunut lapsiasiainvaltuutettu kertomuksessaan eduskunnalle 2018.

Lukion alkaessa opiskelijat ovat vielä vajaavaltaisia, mutta edunvalvojan pyynnöstäkään eivät edellä mainittuihin kirkkokuntiin kuuluvat saa valita elämänkatsomustietoa. 15-vuotias on jo rikosoikeudellisessa vastuussa, mutta ei voi itse päättää katsomuksestaan. On myös huomattava, että jäsenyys uskonnollisessa tai muussa katsomuksellisessa järjestössä ei ole julkinen asia.

Outoa on, että valinnanvapautta on tarkoitus edelleen lisätä, mutta tämä katsomuksellinen vapaus halutaan rajoittaa. Elämänkatsomustieto ei ole vaarallinen aine. Se tukee lukion yleisiä tavoitteita.

Elämänkatsomustiedon tulee olla lukiossa (tietysti myös perusopetuksessa) vapaasti valittavissa ja 15-vuotta täyttäneen on voitava tehdä tämä valinta itse.

 

Kunnioittavasti Suomen Humanistiliitto ry

puolesta Irma Peiponen, puheenjohtaja