Helsingin humanistiyhdistyksen seuraava kokoontuminen on toukokuun 7. päivänä klo 18 – 20 Yrjönkatu 29 A (Familia club). Ovi on porttikäytävässä, katutasosta noustaan seuraavaan kerrokseen.
Kuvamataidon opettaja Virve Kallio kertoo aiheesta: ”Äänellä itkeminen ja luontosuhde, perinnettä päivitettynä.”
Tilaisuus on avoin ja maksuton. Tervetuloa!
(by Irma Peiponen)
Helsingin Humanistiyhdistyksessä on tänä keväänä keskusteltu ihmisoikeuksista, joita me suomalaiset pidämme ehkä liiankin itsestään selvinä. Viranomaiset ovat vastuussa siitä, että ihmisoikeuksia ja niitä suojaavia lakeja noudatetaan, mutta me kaikki muutamme ihmisoikeuksia todeksi. On päästävä teoriasta käytäntöön. Tarvitsemme asennemuutosta.
Suomi valtiona on ratifioinut kansainväliset sopimukset muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Tunnollisesti on katsottu, että lainsäädäntö vastaa allekirjoitettuja sopimuksia. Continue reading
Suomessa on ollut uskonnonvapaus vuodesta 1921, silti meillä on ajattelussamme ja käytännöissämme valtiokirkollisia piirteitä. Seuraavan hallituskauden aikana tulee ryhtyä valmistelemaan valtion ja kirkon erillisyyden selkeyttämistä. Suomen Humanistiliitto ry kannattaa Vapaa-ajattelijain liitto ry:n kannanottoa ”Ihmisten yhdenvertaiseen kohteluun julkisen vallan toiminnassa.”
Humanismi on eettinen maailmankatsomus, josta monet uskonnottomat ihmiset etsivät vastauksia perimmäisiin kysymyksiin. Sellaisia lopullisia vastauksia, mitä esimerkiksi uskonnot tarjoavat, humanismi ei anna, vaan ihmisen on itse etsittävä totuutta ja oikeaa elämäntapaa. Humanistit puolustavat demokraattista yhteiskuntaa ja myös muiden oikeutta omaan katsomukseensa, jos ne kunnioittavat humanistisia arvoja, vaikka eivät olekaan sekularistisia. Sellainen yhteiskunta vaatii neuvotteluja yhteisymmärryksen saavuttamiseksi. Tärkeitä meille ovat ihmisoikeudet, joita voi elää todeksi avoimessa yhteiskunnassa, missä erilaisuus huomioidaan.
Sekularismi on ajatus, jonka mukaan erityisesti monikulttuurisessa yhteiskunnassa valtion ja sen virallisten instituutioiden tulee olla neutraaleja uskontoihin ja katsomuksiin nähden. Kansalaisyhteiskunnassa on löydettävä sellainen eettinen pohja, minkä sen kaikki jäsenet voivat hyväksyä. Eettisessä keskustelussa ei saa syrjäyttää osaa kansalaisista.
Myös uskonnottomat ihmiset ovat kansalaisia Suomen valtiossa.
Helsingissä, 21.03.2015
Suomen Humanistiliitto ry
puolesta Irma Peiponen, pj
