Humanistien kansainvälinen kongressi

Puheenjohtaja Irma Peiposen terveiset Oxfordista

Elokuun alkupuolella kokoontui noin tuhat humanistia eri puolilta maailmaa Oxfordiin. Oli tosi miellyttävää todeta, että meitä on Aasissa, Afrikassa, Australiassa, Euroopassa, Etelä- ja Pohjois-Amerikassa. Vaikka helle välillä vaivasikin, mukavassa seurassa ja ilmapiirissä jaksoi seurata esityksiä ja keskusteluja.

Aiheena oli ajatuksen ja ilmaisun vapaus sekä siitä lähtevä 21. vuosisadan valistus. 48 maata allekirjoitti vuonna 1948 Kansainvälisen ihmisoikeussopimuksen. Toisen maailmasodan jälkeen monet ihmiset eri mantereilla ja erilaisissa kulttuureissa uskoivat, että ihmisoikeudet eivät ole vain unelma, vaan saavutettavissa oleva päämäärä.

Sopimuksen § 18 takaa kaikille yhtäläisesti ajatuksen ja katsomuksen vapauden. Meidän rauhallisissa oloissa elävien on vaikea ymmärtää, että monien ajatuksen ja katsomuksen vapaus on estetty painostuksella, sensuurilla, kidutuksella ja jopa kuolemalla. Ei ole olemassa esimerkiksi humanistisia ihmisoikeuksia tai islamilaisia ihmisoikeuksia. Oikeudet ovat samoja kaikille.

Puhujiksi brittihumanistit olivat saaneet ”suuria nimiä” alkaen A.C. Graylingista Richard Dawkinsiin ja Philip Pullmaniin. Mukana oli myös muita tutkijoita ja aktiivisia humanisteja. Suuret kaikille yhtä aikaa tarkoitetut kokoukset pidettiin Sheldonian teatterissa, pienempiä oli samanaikaisesti menossa tutkintokoulussa (Examination School). Myös Oxfordin kaupungintalo oli avoinna kokousväelle sosiaalisia tapaamisia varten. Suuri, vanha ja monipuolinen Ashmolean yliopistomuseo niin ikään avasi ovensa kokousvieraille. Näin hyvien keskustelujen lisäksi pääsimme tutustumaan Oxfordin vanhoihin merkittäviin rakennuksiin.

Puheet sinänsä eivät olleet pitkiä, mutta niistä keskusteltiin vilkkaasti. Puheenvuoron käyttäjiä kannustettiin voimakkaasti ja hyvinkin erilaisia mielipiteitä esitettiin. Mutta niinhän se taitaa olla, että jos kaikki ajattelevat samalla tavalla, kukaan ei ajattele. Liikuttavia olivat mielipiteittensä vuoksi kärsimään joutuneiden kertomukset. Tällainen on esimerkiksi Taslima Nasreen, Bangla Deshistä maanpakoon joutunut arvosteltuaan islamin käytäntöjä ja naisten huonoa asemaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että maailmassa on nimenomaan islamilaisia terroristiryhmiä. Ne saivat kuulla aiheellisesti kunniansa. Mutta vaarallisia tilanteita saattavat aiheuttaa vaikkapa lapsilleen amerikkalaiset kristilliset ääriryhmät kieltäessään heiltä terveydenhoidon.

Kansainvälisen humanismin palkinnon saivat Nigeriasta lähtöisin oleva nobelisti Wole Soyinka, joka on ollut voimakas valistuksen ääni Afrikassa sekä Pakistanin tyttöjen ja naisten oikeuksia puolustanut aktivisti Gulalai Ismail.

Soyinka vaati videopuheessaan humanisteja voimakkaammin vastustamaan terroristien vitsausta. On lähetettävä viesti: ”maailma ei ole teidän määräysvallassanne.” Myös uskonnollisten johtajien on sanottava niille, jotka sieppaavat koululaisia, etteivät tällaiset ryhmät ole mitään uskovaisia. Mikään usko ei oikeuta tappamista ja kidnappauksia.

Monipuolisten keskustelujen jälkeen hyväksyttiin päätöslauselma. Ajatuksen vapauden puolustamisessa lain pitäisi olla sama kaikille niin kuin sopimuksen 7.§ sanoo. Ketään ei pidä pakottaa omaksumaan tai hylkäämään mitään katsomusta vastoin tahtoansa, mutta ihmisellä on oikeus itse vaihtaa katsomustaan. Sananvapautta mediassa ei saa rajoittaa. Toimittajat ovat tärkeitä ihmisoikeuksien vartijoita ja joutuvat monesti maksamaan siitä menettämällä vapautensa tai jopa elämänsä. Valtiot eivät saa estää kansalaistensa pääsyä sosiaaliseen mediaan ja sitä kautta maailmalaajuiseen keskusteluun.

Ilmaisunvapaus on läheinen ajatuksen vapaudelle. Se ei kuitenkaan voi olla yhtä laaja kuin ajatuksen vapaus. Todellisuus maailmassa vaikuttaa niin, että on tilanteita joissa ilmaisua vodaan rajoittaa, mutta väkivalta ja sensuuri eivät ole legitiimejä keinoja ilmaisunvapauden rajoittamiseen. Yhteisön vastuullisina jäseninä hyväksymme sen, että vaputta toimia voidaan joskus rajoittaa, vaikka vapaus katsomukseen on ehdoton.

Humanisteina puolustamme demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota ja sekularismin periaatteita vahvistaaksemme avoimen yhteiskunnan kehitystä, mikä suojelee ja takaa ajatuksen ja ilmaisun vapauden.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *